Kotimainen ruoka - lähiruoka uhattuna

Share |

Keskiviikko 5.9.2012 klo 17:00


Nykyisen hallituksen tekemät päätökset ensivuoden budjetin menoleikkauksista, veronkorotuksista ja sosiaaliturvan heikentämisestä on ajamassa maa- ja metsätalousyrittäjät EU:n ajan kriittisimpään tilanteeseen. Hallitus ilmoitti aikaisessa vaiheessa, että kansalaisten sosiaaliturvaan ei tehdä heikennyksiä. Maatalousyrittäjien sosiaaliturva on kokenut kovia noista lupauksista huolimatta. Lieneekö hallituksen käsitys maatalousyrittäjien yhteiskuntakelpoisuudesta hatara? Meille kotimaisen elintarvikkeiden raaka-aineiden tuottajille - tuotamme sitten maitoa, lihaa tai kananmunia - kohdentuu kaikki samat veronlisäykset ja menoleikkaukset kuin jokaiselle työssäkäyvälle kuntalaisellekin.

Talouden tasapainottamisen vastarinnasta ei ole asiassa kyse, vaan maa- ja metsätalouden pääluokan leikkaukset sisältävät elinkeinolle elintärkeitä elementtejä. Jos alkutuotannon osuudeksi olisi tullut muuhun yhteiskuntaan verraten saman kokoiset kustannukset, olisi monella kehittyvälläkin tilalla uskottu vielä huomiseen. Varsinkin kotieläintiloilla on jouduttu pitkään elämään kädestä suuhun, kun tuotantopanosten kustannusnousu on ajanut tilanteeseen, jossa tulorahoitus ei ole enää riittänyt välttämättömienkään kustannuserien suorittamiseen. Tämän syksyn kaoottisen kriisin takaa kotieläintiloille ennätyskorkealle kipuava viljanhinta. Positiivista tässä on se, että kotimaisen viljan tuottajat saavat tuotteistaan niille kuuluvan hinnan. Toki on heilläkin noussut panosten hinta, joten kate ei kuitenkaan tule jäämään mitenkään erityisen korkealle. Tämä yhtälö aiheuttaa jatkossa sen, että kotieläintiloista moni lopettaa ennakoitua nopeammin, jolloin kotimaiselle viljalle ei jatkossa löydykään enää nykyisessä laajuudessaan markkinoita.

Tukialueiden rajoja on kommentoitu kohtuuttomiksi. Ne kyllä eriarvoistavat tuottajat eri alueiden välillä, mutta niiden rajojen muuttamiseen ei energiaa kannata tuhlata, sillä ne on EU:n liittymisasiakirjaan aikoinaan kirjattu. Muutokset olisi varmaan jo ajettu läpi, jos se olisi käytännössä mahdollista. Tukialueista huolimatta hallituksen tulee tehdä yhdenvertaista politiikkaa ja on turvattava jatkossakin eri tuotantosuuntien kehittyminen koko Suomen alueella tukialueista riippumatta.

Maaseudunkehittämisrahasto Makeran nykytilanne ei tunnu korreloivan tuota tasapuolistavaa ja mahdollistavaa tilojen kehittämistä. Nykyinen hallitus ei ole siirtänyt määrärahaa euroakaan Makeraan, jolloin edessämme on tässä kohtaa byrokratian keventyminen, tilojen kannalta kuitenkin väärässä kohdassa. Byrokratian keventymisellä tarkoitan jatkossa entistä väheneviä määriä investointitukien hakua ja nopeasti niiden loppumista, ellei Makeraan budjetoida lisää rahaa.

Elintarviketeollisuuden työpaikkojen ja alkutuotannon nykyisen tasoinen tuotannon turvaaminen vaatii nopeita muutoksia koko ketjuun. Mikäli ratkaisut ovat keinotekoisia, eivätkä vaikuta nopeasti tuottajahintojen vahvistumiseen, tullaan näkemään varsinkin kotieläintuotannon ennakoitua nopeampi romahdus.

Toivottavasti emme joudu lähivuosina tilanteeseen, jossa kauppojen hyllyjen välissä joudumme suurennuslasien kanssa etsimään isojen tuontierien valtaamien hyllymetrien joukosta häviäviä joutsenlipputuotteita.  

Tulojen oikeudenmukaisella jakaantumisella koko elintarvikeketjuun tulisi olemaan tulevina vuosina äärimmäisen suuret vaikutukset koko yhteiskuntamme tulevaisuuteen.

Pertti Hakanen

Maatalousyrittäjä

Puoluevaltuuston vpj. 2010 - 2012


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini